22.10.2006

Mitä tuolloin mystisenä päivämäärällä tapahtui?

Matkasin junalla Oulaista kohden maha täynnä perhosia, ostamani pääkallo karkit eivät maistuneet ja jätin ne junan roskikseen. Juna pääsi määränpäähän ja vastassa oli komea nuori mies, joka vei heti jalat alta. Elikkä tämä on päivämäärä ensitaapamisesta ja kun aloin seurustella mieheni ja lasten isän kanssa.

Koko päivä meni niin nopeaa ja en olisi halunnut päivän loppuvan ikinä. Jokatapauksessa, jossain vaiheessa vanhempani tulivat hakemaan ja alettiin suunnittelemaan seuraavaa tapaamisen päivää.

Oltiin heti parhaat kaverit ja tiiviisti yhdessä, meitä ei erottanut mikään vaikka vastoinkäymisiäkin tuli. Oltiin viikonloput yhdessä, lomat yhdessä ja heti kun tuli aikuisuuden kynnys muutimme yhteen. Toki itse olin vielä 17, mutta tarvitsin oman huushollin hoidettavaksi aikaisin.

Vietimme hetken aikaa railakasta opiskelija elämää ja nuoruutta, mutta kumpikin saatiin koulut hyvin käytyä. Jossain vaiheessa tuli tunne, että nyt ei haittaa vaikka saataisiin elämään lisää vastuuta ja rakas esikoinen syntyi.

Ennen esikoisen syntymää puhuimme, että ei mennä vielä naimisiin... Parin viikonpäästä tulikin tunne, että mennään sittenkin naimisiin! Ei auttanut, kuin alkaa parissa kuukaudessa järjestää juhlat 70 hengelle. Onneksi on aikaansaavat sukulaiset ja häät oli täydelliset.

Esikoisen syntymä muokkasi meistä loistavat vanhemmat, toki nopea kasvu nuorena äitina sai kaikenlaisia "sivuoireita", mutta keskustelu ja toisen tunteminen oli meidän voittomme. Tästä onkin sitten seurannut neljä ihanaa ja täydellistä lasta.

Vuosien varrella ollaan kohdattu paljon surua, iloa ja onnea. Kaikella on ollu tarkoitus ja tulevaisuus tuo uusia juttuja mukanaan. Onneksi matkasin Oulaisiin junalla 12 vuotta sitten! <3