torstai 21. helmikuuta 2019

Kipsi pois ja shoppaileen

Nyt on kipsi jalasta pois! Voi tätä onnen määrää. :) Jalka näytti hyvältä ja nyt aletaan kuntouttamaan sitä. Nyt ainaki käydään 2krt/viikko fysioterapiassa. 


Odotin ite hirveesti tietoja, millon mahdollisesti tyttö juoksee, kävelee tai pomppii. Valitettavasti lääkärillä ei ollu kristallipalloa, joten aika näyttää miten toipuminen jatkuu. 

Amalia oli melko hölmistyneen olonen ku jalassa ei kipsiä enää ollut. Kipsistä ei kumminkaan ihan kokonaan päästy eroon sillä yöksi täytyy laittaa kipsikenkä. Kipsikenkä on sen takia, että jalan kulma pysyy hyvänä. 


Vihdoin pääsee tyttö saunaan ja saadaan käyttöön normaali kenkä! 

Käytiin samalla syömässä ravintolassa ja shoppailee Zeppeliinissä. Amalia sai shoppailla söpöjä juttuja ja sai ihanan jäätelöannoksen koska tänään on huippu päivä! :) Pojillekki on muutamat college housut tuliaisina. 

Aurinkoista päivää teille kaikille 😎



keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Monenlaiset asiat

Täälä on kevättä rinnassa, tekis mieli vaan sisustaa. Ainut paikka minkä sain jonkinlaisen kuntoon on Amalian huone, tosin seki on vielä kesken. Ajattelin investoida sinne uusia tekstiilejä ja taulun, en vaan tiedä minkälaisen. Täytyy alkaa kierrellä kauppojen tauluosastoja...




Tuonne sänky seinälle pitäs löytää joku taulu ja uus mattokin ois kiva. 

Verhot on vanhat, äitillä otettu ;)

Huomenna on se päivä mitä ollaan jo reilu viis viikkoa odotettu, kipsi otetaan pois. Luulen kumminki, että jalkaan tulee lastahoito. Ois nii mahtavaa ku tyttö pääsis saunaan, ulkoilemaan, uimaan yms. 

Toki jalka ei ole entisensä ja vie aikaa, että sillä voi kävellä. Kumminkin eräät asiat helpottuu ja asioita voi enempi tehä. Toisaalta mulla on huoli miten Amalia varoo jalkaansa, sillä tuntohan on jostain kohin menny ja miten Amalian saa motivoitua fysioterapiaan ym.


Onneksi huomenna saadaan kysymyksiin vastauksia ja saan miehen mukaan lääkäriin. Sillä mulla tahtoo asiat mennä monesti toisesta korvasta ohi ja miehellä ne jää päähän. Voin sitte siltä kysyä, että miten jotkut asiat menikään. Pappa jää isojen poikien kans ja Alvari pääsee meijän mukaan. 




Ainiin! Aloitin koulun! Sisustajan ammattitutkinnon, oon ihan mielissään. Toki haastetta riittää, mutta tätä haluan. :) 

torstai 14. helmikuuta 2019

Paras ystävä

Ystävyys on mun mielestä naurua, surua, jakamista, lohduttamista ja rakastamista. Mulla on käyny niin hyvä tuuri, että on monta ystävää. Osa ystävistä on lapsuudesta saakka ja osan olen tuntenut muutaman kuukauden. Jokatapauksessa oon onnellinen jokaisesta niistä, jotka jaksavat kuunnella mun marinoita ja höpsötyksiä.




Tässä vaiheessa elämää, mulle on parasta kun saan päivisin whatsapitella ja soitella kavereille, joskus mietinki miten ne jaksaa kuunnella mun ikuisuus jauhantaa: "pitäs siivota.." tai "puhutaanko hetki kun tyhjennän astianpesukoneen?". Yleensä siinä vaiheessa aletaan puhumaan kuulumisia, sieltä täältä ja niin on taas saatu tän kotiäidin sosiaalisuus palkki täyteen.


Kyllä me nähdäänkin paljon ja tehään juttuja keskenään. Parhaimpien ystävien kans asioita tehään extempore ja ne kyllä tietää, että mulle ei "sovi" viikkojen suunnittelu, valmistautuminen ja etenki odottaminen. Parasta ystävien kans on vaan istua ja juoda kahvia, sillon saa keskittyä juttelemiseen ja kuuntelemiseen kunnolla.





Paras kaverini on mun mies, sille saa juonitella, äristä ja itkeä. Toki mieski saa mulle juonitella, äristä ja itkeä, mutta harvemmin se kyllä mulle itkee. :D Ei oo asiaa mistä me ei oltais juteltu. Yks tärkeä ystävyys suhde on myös lemmikit, ne on tosi hyviä kuuntelemaan ja harvemmin ne jaksaa alkaa väittelemään asioista.


Ystävyyksiä ja kavereita on monenlaisia, on sisarrus ystävyyttä, nelijalka ystävyyttä, vanhempien ystävyyttä, naapuri ystävyyttä, kummilasten ystävyyttä, lasten ystävyyttä... Jokainen niistä on tärkeä ja toivotaan että jokaisella on jonkunlainen ystävä.



Tämän myötä oikeen ihanaa Ystävänpäivää teille jokaiselle! <3


keskiviikko 13. helmikuuta 2019

Poikien syntymäpäiväjuhlat!

Kyllä se aurinko alko tännekki paistamaan ja ilosia asioita on tapahtunu. Musta tuntuu että tänään on eka päivä flunssan jälkeen, että oon oma itteni. Käytiin aamusta perhekerhossa ja arkiset rutiinit on menny ilman ponnisteluja eteenpäin. Kerhossa oli mukavaa ystävänpäivä askatelua ja muiden äitien kanssa on mukava rupatella ja jaella kokemuksia. Amaliaki pääsi eilen ulkoilemaan, sillä jalkaa täytyy varoa kylmettymästä. Onneksi en myynyt sisarusrattaita, sillä nyt niille on taas käyttöä.




Sunnuntaina juhlittiin 5 ja 7 vuotis syntymäpäiviä. Syntymäpäivien oli tarkotus olla minecraft aiheiset, mutta enhän mää mistää kaupasta löytäny aiheeseen sopivia juttuja ja en jaksanu netistä tilata... Joka tapauksessa lapsilla näytti olevan mukavaa ja minecraftia ei ajateltu kuin Eevertin syntymäpäivä lahjan muodossa, sillä se toivoi minecraft pelin.




Syntymäpäivillä oli vähän erilainen suolanen tarjolla, nimittäin rasvakeitetyt ranskalaiset. Ranskalaiset sai hyvän vastaanoton, sillä niitä meni 7 isoa pussia. Hommasin pari hesburgerin kastiketta ja perus sinapin ja ketsupin ranskalaisten kaveriksi. Tarjolla oli myös kuningatar-juustokakku, suklaatäytekakku, mokkapaloja, laskiaispullia ja karkkia. Kaikille jotakin :)






Mukavaa kun suurin osa vieraista pääsi paikalle ja tarjottavat maistu. Hirvittää vaan kun aika menee nii nopeaa... <3