Vieläkin vastustaa

Kävin viime viikolla lasten kanssa Amalian jalka kontrollissa. Kontrollista sain itkun kanssa lähteä, sillä lääkäri ei suostunut kirjottamaan fysioterapia lähetettä enään. Olin todella pettynyt, sillä jalassa on vielä paljon reenailtavaa ja tarkkailtavaa. Lääkäri uskalsi kumota fysioterapeutin suositukset, ilman että tutki koko jalkaa. Sanoi myös, että "jalkaan ei kuluteta enempää resursseja", "ei jalkaa kannata sairastaa liikaa" ja "se on vain jalka."

Olo oli ihan hirveä, harmitti jo kun olin lahjonut lapset Leikki Leomaalla, sillä niillä särkisilmillä sai kyllä paljon katseita. Olo oli tosi tyhjä ja tympeä koko leikkimaassa, mietin koko ajan lääkärin töykeitä sanoja ja kohtelua. Lapset leikki jopa neljä tuntia ja me Alvarin kans kahviossa syötiin ja mietittiin, miten tätä juttua on järkevin lähteä hoitamaan.

Sitten hoksasin, että meen vakuutuksien kautta Pohjola sairaalaan, sain ajan sinne 45min päähän kun soitin sinne. Lapset nopeaa autoon ja nokka kohti "uutta" lääkäriä. Voin sanoa, että tässä välissä tuli ensimmäiset ongelmat kun olin yksin näiden touhottajien kans liikenteessä. Pojat ja Amalia villiintyivät kovasti kun päästiin lääkäri huoneeseen. Amalia lähti juoksemaan poikien kans pitkin käytäviä ja Alvari huusi kantokopassa. :D Saatiin osakseen melko ilosia ja töykeitä katseita. Onneksi lääkäri lahjoi lapset kertomalla missä leikkihuone on. Amaliakin antoi lääkärin tutkia kunnolla jalan, tällä lahjonta keinolla. 

Niinpä me lähettiin iloisin mielin Pohjola sairaalasta, sillä  lääkäri oli ehdottomasti sitä mieltä, että jalka tarvitsee fysioterapiaa. Lahjoin lapset karkeilla autoon, jotta päästään rauhallisin mielin kotia kohti. 

Kotona kerettiin olla muutama hassu minuutti, kunnes Amalia sai allergisen reaktion. Ei auttanut kuin ottaa allergialääke ja epipen varalta mukaan ja Oulaskankaalle... Tottakai allergian aiheutti ostamani karkki + Usvan nuolaisut naamaan. (en enää ikinä osta Kismettiä, tyhmä minä!!!) Onneksi allergialääke alkoi Oulaskankaalla auttamaan ja päästiin kotiin. 

Voin sanoa, että olin ihan puhki ton päivän jälkee. Kyllä, teen kolmannen muistutuksen tän jalan kohdalla toiminnasta. Eniten tympäsee tuo kommentti "ei jalkaa kannata sairastaa liikaa", no ei me olla sairasteltukkaan! Ollaan uitu, keilattu, juostu, Touhotalossa käyty ym. Ei siis olla sairasteltu lainkaan! Ja myös se, että ilman tutkimusta kumoaa toisen ammattilaisen suositukset. 

No okei, että ei menis ihan surkutteluksi tämä kirjotus... On tapahtunut paljon hyvääkin! Alvari on alkanut välillä menemään konttausasentoon ja meillä on ihan huippu juoksu porukka! Käydään juoksemassa muutaman kerran viikossa. Hain facebookin roskalavalta meille vihdoin nahkasohvat, ne on meijän porukalle just sopivat! 

Suosittelen (ei oo maksettu mainos) perhekeilausta sunnutaisin! Ollaan nyt pari kertaa käyty ja kaikilla on mukavaa. Tänään isi vei voiton, äiti hyvänä kakkosena ja lapset sijoittui ikäjärjestyksessä.

Ihanaa tulevaa aurinkoista viikkoa!