Oli ihanaa olla kotona pari vuotta, mutta kyllä töihin palaaminen on tehnyt hyvää koko sakille. Pidän arjesta tällä hetkellä, lapset käyt kerhoissa ja koulussa. Hoitopaikkaa ei tarvita ja saa viettää lasten kanssa sopivasti aikaa.
Salibandyä harrastan edelleen ja kausi alkaa olla lopussa. Meidän joukkueella menee aina vaan paremmin ja ollaan kehitytty huimasti. Kokeilin Keto diettiä, ei ilmeisesti ollu mun juttu, huonoa oloa ja voimat ihan loppu. Ei pystyny enää käymää kuntosalilla ja salibandy ei myöskään onnistunu. Voin myös myöntää, että sen verran kulinaristin "vikaa", että senkää takia en itteäni kiusannu enempää.
Luotan siihen, että oon ikuisuus laihduttaja ja kevättä myöten kiloja lähtee. :D Mutta kyllä opin tossa kahdessa viikossa, että aika paljon palkitsen itteäni herkuilla. Koitan kiinnittää tähän palkitsemiseen huomiota ja vähentää sitä.
Alvari on todella tekevä poika, kiipeilee, tyhjentelee kaappeja, leikkii ja touhuaa. Sanotaanko näin, että tullu yhtä vilkkaat piirteet kun Vernerillä. Verneri on sama touhukas ittensä, Eevertti on oppinut lukemaan ja Amaliasta on tullu todella puhelias. Isäntä tekee tavalliseen tapaan töitä ja illat saa viettää yhteistä aikaa lasten kanssa kun oon töissä.
Usva ja Tape voi myös oikeen hyvin ja ovat melkeen saman kokoisia.
NIIN! ja Löydettiin kiva harrastus, seinäkiipeily. Ylivieskan Liikuntakeskuksessa järjestetään vuoroja maanantaisin ja soittamalla saa varattua ajan. Jos haluat kokeilla jotain uutta niin suosittelen. Verneri on melko hurjapää tuolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti