Puretaanpa vähän viime aikojen tuntoja. Sanotaanko näin, että viime aikojen tapahtumia osattiin odottaa meidän huushollissa jo kuukausi sitten. Osattu "ennustaa" tulevaa etukäteen ja valmistautua. Osa tuttavista piti meikäläistä melko hölömönä ku aloin vältellä julkisia paikkoja ja kauppa kerrat harveni. Nyt ei ollakkaa enää ainuita jotka käyttäytyy näin. Lapset jätin kerhosta ja koulusta pois hieman aikasemmin kuin "muut".
Lapsille ollaan puhuttu melko suoraan mikä tämä viirus on ja mitä se voi tehdä, mitäpä sitä pumpulissa kasvattamaan. Jos lapsia on mietityttäny joku asia se on käyty läpi keskustelemalla. Lapset on suhtautunut kotioloihin ihan ok, toki tulee huonompia päiviä, jolloin kaipaavat sukulaisia, kavereita, kerhoja ja kaupassa käyntiä. Silloin pyritään lähtemään ulos ja keksimään jotain mukavaa luonnossa. Videopuhelut isovanhemmille ja tuttaville ovat pelastaneet monet tylsyyden ja ikävän hetket.
Meidän oli tarkotus ens kuussa mennä kylpylälomalle, mutta ei taideta päästä. Harmiteltiin sitä saunassa yhdessä ja juteltiin mitä muuta kivaa voitaisiin kotona tehdä. Itse uskon, että tämä elämäntilanne saataa kestää vielä monta kuukautta ja ollaan henkisesti valmistauduttu tähän. Alustin jo, että kesäloma voi olla myös vaarassa.
Tiiän että todennäkösesti viirukselta ei voi välttyä, mutta toivon ettei sairastuta "ruuhka aikaan". Itsellä on rasitusastmaa ja jonki sortin astmaa, mihin en vielä tarvinnut/halunnut säännöllistä lääkitystä. Amalialla oli viime vuonna influenssa ja sen henki oli nii ahtaalla, että en halua kokea sitä enää. Influenssassa pystyi kumminkin ottaamaan venttolineä, mutta koronassa saattaa astmalääke pahentaa oireita. (tämä ei tarkkaa tietoa) Lisäksi ei haluta sairastuttaa muita riskiryhmäläisiä.
Parempi myös antaa ajan kulua ja oottaa, että tutkijat saa parempaa tietoa viruksesta ja hoitomuotoja ym. löytyy enemmän.
Itseäni on todella paljon ärsyttänyt ihmiset, jotka ei ota asiaa vakavasti ja ajattelee asiaa oman navan ympärillä. Osa tuudittautuu myös siihen, että ei tauti ole itselleni vaarallinen. Itse en henkilökohtaisesti uskalla ajatella niin, kun kumminki perusterveitä on menehtynyt (toki pienellä prosentilla).
Olin itse kipeänä viime viikolla muutaman päivän. Olo onneksi helpotti ja tauti ei tullut muille! :)
Viime viikko oli tavallista haastavampi kun ei kyennyt aivan älyttömästi lapsia paimentaa, koti oli kyllä sen näköinen.. Sitä sotkua koitettu viikonlopun aikana selvittää. :D
Toisaalta tässä kotona olossa on paljon plussa puoliakin. Voi pelata lautapelejä, kattoa elokuvia, tehä majoja ja olla yhdessä.
Muutamia juttuja mitä ollaan tehty:
-Uus retkipaikka meijän takametsään.
-Taikataikina askartelua.
-Dublo kylä
-Kirjeet isovanhemmille.
-Leivottu monenlaista ja syöty hyvin!
Hitsi on ikävä salibandyä!😭Ei pääse reenaamaan, muuta kun omassa talossa. Lattia alkaa näyttää siltä, että meillä ei oo sitä kohta ollenkaa. 😀 Toivon kyllä haartaasti, että tää viirus katois ihan yhtäkkiä puff* ja päästään jatkaan töitä ja harrastuksia normaalisti.
Tsemppiä ja voimia kaikille! Yhdessä tästä selvitään, meillä on kumminki mainiot yhteydenotto välineet; puhelimet, whatsapit, sähköpostit, facebook, instagram ja POSTI KULKEE! :) <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti